Mari Soppelan unelma jakaa lapsuutensa arktinen maisema perheensä kanssa täyttyi, kun hän vei lapsensa ja aviomiehensä asumaan vuodeksi Pyhätunturille. Viisitoista vuotta myöhemmin lapset kääntävät elokuvan fokuksen äitiinsä, jolloin Soppela joutuu pohtimaan dokumenttielokuviensa motiiveja, ulkosuomalaisuuttaan ja äitiyttä.

Logline
Traileri
Synopsis
Lopputekstit
Tekninen info
Ohjaajan sana ja CV
Tuotantoyhtiö

SYNOPSIS

Onko väliä missä syntyy ja missä kasvaa? Muokkaako lapsuutemme maisema meitä ja luonnettamme?

Suomalaissyntyisen elokuvaohjaaja Mari Soppelan mieleen nämä kysymykset alkoivat nousta, kun hän muisteli ​​Pohjois-Suomessa viettämäänsä lapsuutta. Soppela on asunut puolet elämästään Amsterdamissa hollantilaisen miehensä ja kahden lapsensa kanssa.

Tunturit, revontulet. Pohjoisen yön hiljaisuus. Nuotion hehku erämaassa. Jäätyneen järven yli tehdyt moottorikelkkaretket.

Halu jakaa osa lapsuuden sisäistä maisemaa omien lasten kanssa kasvoi mahdottomaksi sivuuttaa. Heräsi toivo, että lapset juurtuisivat hänen synnyinseudulleen Kemijärvelle. Marin unelma toteutui, kun hän muutti perheensä kanssa vuodeksi Pyhätunturille, napapiirin pohjoispuolelle.

Soppela on aina tallentanut videokameralla perheensä elämää. Hänen lapsensa ovat kasvaneet kameran edessä. Eikä tämä matka ollut poikkeus.

Ja niin näemme 10-vuotiaan Ilarin ja 12-vuotiaan Sannan aloittavan uuden vaiheen elämässään pienessä Vuostimon koulussa, jossa kukaan ei ole kuullut Britney Spearsista. Tapaamme heidän ystävänsä ja opettajansa. Näemme lasten luistelevan jäätyneellä järvellä ja koemme heidän kesäiset uimaretkensä. Eläydymme ainutlaatuisiin luonnonilmiöihin yli kaksi miljardia vuotta vanhalla tunturilla arktisen erämaan tuntumassa.

Pyhätunturilla koettu elämä herää uudelleen eloon, kun Soppela näyttää teini-ikäisille lapsilleen kuvamateriaalia vuosia sen jälkeen, kun he ovat palanneet Amsterdamiin. Mitä muistoja Sannalla ja Ilarilla on tuosta ajasta? Mitä he ajattelevat Suomesta? Mitkä ovat heidän toiveensa ja haaveensa tulevaisuudesta?

Perhana nämä kysymykset – Ilari vastaa…

Elokuva saa uuden käänteen, kun parikymppiset Sanna ja Ilari kääntävät kameran äitiinsä 15 vuotta kuvausten jälkeen ja kysyvät: “Miksi teet elokuvia perheestäsi?”

Vähitellen matka äidin synnyinseudulle muuttuu eksistentiaaliseksi tutkinnaksi identiteetistä ja kuulumisesta johonkin, kun Soppela joutuu ottamaan kantaa elokuvan tekemisen motiiveihin, muistoihinsa ja unelmiinsa. Hän joutuu pohtimaan mitä on olla suomalainen, maahanmuuttaja, elokuvien tekijä ja erityisesti äiti. Sen vaiheen, kun lapset lakkaavat olemasta lapsia ja aloittavat oman itsenäisen elämänsä ja jättävät hänet taakseen.

27 vuoden aikana kuvattu Äidinmaa on todistus elämästä, johon on piirtynyt tunturin henki ja merkkejä ikivanhasta merenpohjasta. Soppelan henkilökohtainen ja äärimmäisen rehellinen etsintä saa katsojan pohtimaan, mitä mielemme sisällä saattaa olla. Millaisia ​​maisemia kuljetamme mukanamme? Mihin unelmiin tartumme menneisyydestämme? Millaisia kertomuksia luomme ymmärtääksemme omaa elämäämme?

LOPPUTEKSTIT

Äiti ja ohjaaja MARI SOPPELA

Tytär SANNA ANEMAET

Poika ja pianisti ILARI ANEMAET

Aviomies ja säveltäjä LEO ANEMAET

Kuvaus MARI SOPPELA  LEO ANEMAET

Luova tuottaja CORNELIS KASANDER

Värimäärittely LAURENT FLUTTERT

Säveltäjät ILARI ANEMAET  LEO ANEMAET

Tuottajat LEO ANEMAET  MARI SOPPELA

Tuotantoyhtiöt CINATURA  LPMA PRODUCTIONS

TEKNISET TIEDOT

79 min / 2021
HD 16:9 / DCP
Stereo: suomi, hollanti, englanti
Tekstitys: suomi, englanti

OHJAAJAN SANA

Kahden vuosikymmenen ajan olen tehnyt henkilökohtaisia dokumenttielokuvia perheestäni. Esikoiselokuvani Perheeni tarina kertoo pohjoissuomalaisesta suvustani yli sukupolvien. Toinen elokuvani Tallenteita kotoa kertoo omasta avioliitostani, kolmas Kuka piru pimeässä näkee isäni tuntemattomasta, saksalaisesta isästä. Äidinmaa kertoo lapsistani ja minusta.

Äidinmaa on rakkaus- ja jäähyväiskirje. Olen kuvannut lapsiani koko heidän elämänsä ajan ajatuksena tehdä heistä joskus dokumenttielokuva. Elokuvan teko oli kuitenkin huomattavasti pidempi prosessi kuin osasin odottaa. Käänne tapahtui, kun Sanna ja Ilari haastattelivat minua kesällä 2019. He yllättivät minut kysymyksillään ja ymmärsin, että oli aika päästää irti.

Tyhjän pesän syndrooma on universaali surun ja yksinäisyyden tunne. Onneksi surun jälkeen tulee ilo, uusi vapauden tunne, mikä onkin elokuvani ‘urgency’. Elämme yhä vanhemmiksi ja tämä elämänvaihe tarjoaa myös uusia alkuja.

Koronopandemia mahdollisti elokuvan valmistumisen. Äidinmaa on myös lockdown-elokuva, joka pohtii menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Mieheni Leo Anemaet sävelsi elokuvan musiikin, johon poikamme Ilari Anemaet osallistui pianoimprovisaatioillaan.

Mari Soppelan ansioluettelo / Soppela haastattelu

TUOTANTOYHTIÖ

LPMA Productions on hollantilaissuomalaisen taiteilijapariskunnan Mari Soppelan ja Leo Anemaetin v. 2006 perustama kemijärveläinen elokuvatuotantoyhtiö. LPMA on tuottanut Soppelan ohjaamat elokuvat Tallenteita kotoa, Kuka piru pimeässä näkee, Lasikatto ja Äidinmaa. LPMA Recordings on heidän v. 2000 perustama musiikki- ja äänistudio Amsterdamissa.